Tauno Jääskeläinen perustaa apteekin Helsinkiin

Lokakuussa vuonna 1929 apteekkari Tauno Armas Johannes Jääskeläinen avasi Turuntien (sittemmin Mannerheimintien) ja Runeberginkadun kulmataloon apteekin. Jykevä, viisikerroksinen rakennus oli valmistunut vuonna 1913.

Apteekkitilan, sen sisustuksen ja apteekin painotuotteiden suunnittelijaksi apteekkari valitsi nuoren, mutta suunnittelijana jo ansioituneen arkkitehdin, Pauli Ernesti Blomstedtin. Synnyinseutunsa mukaisesti Jääskeläinen antoi apteekille nimen Carelia.

Uuden apteekin piti osoittaa olemassaolonsa selvästi myös ulospäin. Niinpä Blomstedt suunnitteli sille kokonaan uuden sisäänkäynnin. Helsingin kaupunginmuseon mukaan se on arvokas monumentaalisen klassismin kerrostuma myöhäisjugendia edustavan rakennuksen kokonaisuudessa.

Molemmille kaduille avautuvien ovien yläpuolella hehkuivat iltaisin punaiselle seinäpinnalle sijoitetut mainosvalot. Apteekin kulmaan lisättiin peilit, jotka ovat heijastaneet tienoon elämää kohta 90 vuoden ajan.

Asiakkaan astuessa sisään Carelia apteekkiin hänen edessään avautui yli 13 metriä pitkä offisiini eli apteekin asiakaspalvelutila. Sen sisustuksessa toistuivat apteekille valitut tunnusvärit, punainen, musta ja kulta, Karjalan värit. Seinien tummaa mahonkiverhoilua korostivat hyllyjen kultapronssatut taustat ja punavalkoisessa laattalattiassa oli punaisen eri sävyjä. Apteekin tiski oli kirjavaa, italialaista marmoria. Siinä saattoi erottaa jaspista ja jopa fossiileja. Myös nahalla verhoiltu yleisösohva oli lähes viisi metriä pitkä ja seinissä sen kummallakin puolella oli peilit.

Vanhoille apteekeille tunnusomaiset, oranssinhohtoiset kristallipullot seisoivat ylväinä korkeassa vitriinikaapissa. Ne, samoin kuin posliiniset säilytysastiat kultareunaisine etiketteineen oli valmistettu erikoistilauksena Saksassa. Interiööri kaikkine yksityiskohtineen oli huolella suunniteltu.


Signatuurit

Kun Carelia apteekin asiakkaalle ojennettiin lääkärin määräämä lääke, siihen oli kiinnitetty myös signatuuri. Signatuuriin kopioitiin lääkärin kirjoittama määräys ja lääkkeen annosteluohjeet. Siihen merkittiin myös potilaan ja lääkärin nimi, päiväys ja lääkkeen hinta. Alkuperäinen resepti jäi apteekkiin.

Carelian signatuurit, lääkepussit ja rasiat sekä painetut etiketit ja sinetit olivat arkkitehti Pauli E. Blomstedtin suunnittelemia. Niissä käytettiin Karjalan värejä ja vaakunaa. Signatuurit olivat apteekeissa käytössä vuoteen 1973.

Ajan tapaan Carelialla oli myös omia valmisteita. Monet vanhat töölöläiset muistavat yhä Becarolin, Carelian oman yskänlääkkeen, jonka etiketti on kannen kuvassa. Kipakkaa mikstuuraa Ribicarolia, joka maustettiin punaisella viinimarjasiirapilla, ostettiin Careliasta flunssan oireita helpottamaan.

Kun Carelia apteekki aloitti toimintansa valtaosa lääkkeistä valmistettiin apteekissa paikan päällä, ‘in situ’. Siksi Carelian tiloihin kuuluikin myös ”dekoktorio, erikoinen haihduttamishuone, laboratorio ja säilytyskellareita”. Reseptilääkkeet valmistettiin yksittäin, tarvittaessa. Usein kysyttyjä käsikauppalääkkeitä kuten mm. särkypulvereita ja vatsalääkkeitä valmistettiin varastoon.

Carelia apteekki ja Töölön kasvu

Carelian toimiessa ensimmäisiä vuosiaan osoitteessa Turuntie 28 (vuodesta 1942 lähtien Mannerheimintie 56) liikenne sen ympäristössä oli nykyiseen verrattuna vielä varsin hiljaista. Carelian oman yskänlääkkeen makeuttamiseen tarvittiin melassisiirappia ja kun sitä toimitettiin lähellä sijaitsevasta Töölön sokeritehtaasta, niin tynnyri yksinkertaisesti kieritettiin aamuvarhaisella Mannerheimintien yli. Apteekin alkuaikoina tehdasvalmisteisia lääkkeitä oli jo jonkin verran saatavilla, mutta ne ja ”uudenaikaiset lääkkeet” kuten penisilliini ja sulfat odottivat vielä yleistymistään. Muutos oli kuitenkin jo käynnissä.

Sota keskeytti alkaneet elämänmuodon – ja myös lääkkeiden ja apteekkien – muutokset, mutta ne jatkuivat ja intensivoituivat sotien jälkeen. Suomi kaupungistui, Töölö kasvoi ja apteekkeihin tuli entistä enemmän tehdasvalmisteisia ja uuden tyyppisiä lääkkeitä. Apteekkien rooli ja niissä tehtävät työt muuttuivat. 1960-luvulla apteekeissa myydyistä reseptilääkkeistä jo 90 % oli tehdasvalmisteisia. Vuosisadan lopulla apteekeissa paikan päällä valmistettujen lääkkeiden osuus oli enää häviävän pieni.

Myös kaupunki kasvoi ja kaupunkirakenne muuttui. Kun Carelia apteekki oli lähes 70 vuotias sen sen sijainti ei enää ollut apteekille edullinen. 1990-luvulla sille oli etsittävä uudet tilat.

Vanhaan Carelian kulmaan näkyy nyt kolme Helsingin katukuvaan kuuluvaa julkista rakennusta, joista ei apteekkia perustettaessa ollut vielä aavistustakaan.

Helsingin olympiastadion valmistui vuonna 1938 vuoden 1940 olympialaisia varten. Toisen maailmansodan vuoksi kisat peruttiin ja Helsingin olympiastadion sai isännöitäväkseen vuoden 1952 olympialaiset.
Töölön kisahalli, aikaisemmin Messuhalli, valmistui vuonna 1935 monikäyttöhalliksi, jossa näyttelyiden ohessa pidettiin konsertteja, juhlia ja urheilutilaisuuksia. Vuonna 1975 se siirtyi Töölön kisahalliksi nimettynä Helsingin kaupungin omistukseen ja liikuntatoimen käyttöön.
Turuntien/Mannerheimintien toisella puolella toimi Töölön sokeritehdas vuoteen 1956. Vuonna 1986 tontille ryhdyttiin rakentamaan oopperataloa, joka valmistui 1993.


Uusi Carelia apteekki

Helsingin kaupungille ja Töölölle oli tapahtunut paljon sitten Carelia apteekin perustamisen. Vaikka Carelian vanhasta kulmasta oli tullut vilkas liikenneristeys, se ei enää ollut vilkas liikepaikka. Siksi apteekki muutti Töölön torin läheisyyteen osoitteeseen Runeberginkatu 46, joka sijaitsee sairaaloihin ja terveysasemiin johtavien väylien solmukohdassa.

Apteekin toisesta sijaintipaikasta voi löytää hauskan jatkumon kaupunginosan rakennushistoriaan. Uusi paikka edustaa kansainvälisen tyylin sovellusta, ”töölöläisfunkista”, joka oli myöhäis­jugendia ja klassismia ajallisesti seuraava virtaus. Uusi tyylisuunta vaikutti merkittävästi Töölön rakentamiseen 1930-luvulla. Jalmari Peltosen suunnittelema seitsenkerroksinen, virtavii­vainen Kulmalinna oli valmistuessaan vuonna 1937 malliesimerkki tästä aikanaan ”uutta, modernia elämäntapaa” edusta­vasta tyylistä. Saman arkkitehdin kynän jälkeä ovat useat muutkin töölöläistä funktionalismia olevat asuintalot.

Vuonna 1996, lähes 60 vuotta Kul­malinna talon valmistumisen jälkeen, Carelia apteekki avasi ovensa sen liikenneristeykseen suuntautuvan julkisivun puolella. On sanottu että tämä rakennuksen kulma muistuttaa valtamerilaivan keulaa. Uuteen Carelia apteekkiin tehtiin uusi sisustus. Osa apteekin alkuperäisestä sisustuksesta jäi sen ensimmäiseen tilaan avat­tuun ravintolaan, osa hävisi kokonaan.

Carelia apteekki sijaitsee siis nykyisinkin katujen kulmassa, helposti lähestyttävässä paikassa ja vieläpä torin läheisyydessä, eurooppalaisten apteekkien pitkän historiallisen perinteen mukaisesti. Se ei ole vetäytynyt sisälle kauppakeskukseen.

Myös uuden Carelian aikana apteekkitoi­minnassa on tapahtunut suuria muutoksia. On siirrytty sähköisiin lääkemääräyksiin ja esimerkiksi asiakkaille annettavaa lääke- ja terveysneuvontaa on painotettu entisestään.


Henkilökunta vuonna 2014

Apteekkarina on vuodesta 2013 toiminut Bengt Mattila

Teksti Liisa Kunttu, kuvat Heikki Kunttu